Siirry pääsisältöön

Kestävän kehityksen edistäminen

KESTÄVÄ KEHITYS  



Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nyky yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Nykyiset YK:n  tavoitteet kulkevat nimellä Agenda 2030 ja on siis tehty vuoteen 2030 saakka.
Rio de Janeirossa järjestettiin 1992YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi ( UNCED), jonka tarkoituksena oli sopia kestävästä kehityksestä siten, että taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sovitetaan luonnonvarojen määräämiin puitteisiin, niin että luonto ja inhimillisen elämän edellytykset säilyisivät myös tuleville sukupolville.

Kestävä kehitys määrittyy poikkitieteelliseksi kulttuuriseksi muutosprosessiksi, johon sisältyvät ekologinen-,sosiaalinen- ja taloudellinen kestävyys. 
Kestävää kehitystä edistettäessä pyritään kokonaisvaltaiseen kulttuuriseen muutokseen, jossa pidetään kiinni periksiantamattomasti ihmisarvosta, vaalitaan elämän perustan muodostavien ekosysteemeiden elinvoimaisuutta ja huolehditaan vakaasta taloudesta.


Kestävän kehityksen eri tulokulmia ovat mielestäni seuraavat asiat:
1. Polttaminen tuottaa energiaa, lisätuotteena huonontaa ilman laatua ja pahentaa ilmastokriisiä. Esimerkiksi polttomoottoreilla toimivat autot ovat huonoja ilmaston kannalta, tosin vertailussa sähköautojen akkujen aiheuttaman ympäräristö ongelman kanssa ovat ilmeisen tasoissa haittojen puolesta.

2. Ihmisten eriarvoistumisen lisääntyminen tuo väistämättä pahaa mieltä osalle ihmisistä. Eriarvoistumista ei mielestäni pystytä kovinkaan hyvin välttämään, osa ihmisistä tulee huonommista olosuhteista, ja eivät pysty elinaikanaan saavuttaamaan samaa asemaa, kuin toiset. On tietysti kurjaa miettiä, että kehitysmaassa syntynyt tyttö ja minä Suomessa syntynyt tyttö, olemme syntymästä saakka eri asemissa. Eriarvoinen ajatteluni ei kuitenkaan tee kehitysmaan tytöstä lainkaan itseäni huononpaa ihmistä. Onko mahdotonta ajatella, että kaikki olisivat saman arvoisia?

3. Kaupungistuminen muoti-ilmiönä on saanut aikaan varsin eteläiseen suomeen painottuneen asumisen. Työpaikkojen ollessa suurten kaupunkien sisällä, ovat ihmisetkin asettuneet sinne.
Koronan vuoksi etätyöt ovat päässeet suureen suosioon ja ihmisten elintilan tarve taas kasvussa.
Ilahduttavaa on, että ihmiset palaavat juurilleen, haluavat muuttaa lähikuntiin ja työnteon esteenä ei ole se mikä sinun osoite on.

Kaupunkeja saadaan siivottua liikenteen melusta, kävelykadut valtaavat suuria keskuksia. Autoilla ei ole asiaa tietyille alueille. Vastaliikkeenä ja huonona puolena kivijalkaliikkeet lopettavat, kun asiakkaita ei kaupunkeiden keskustoissa enään kulje.

4. Murros kohti kestäviä ja oikeudenmukaisia talouksia on jo alkanut. Ihmisten kulutus tottumuuksiin on saatava joku tolkku. Kierrätys on todella tärkeää ja uusien tavaroiden hankintaa olisi hyvä saada hillittyä. Olisi hauska tietää, kuinka paljon on hyötyä sekajätteen sijasta jätteen kierrättämisen hyödyistä. Paljonko ilmasto säästyy sen vuoksi, että kierrrätän kartongin enkä heitä sekajätteeseen? Mikä on yhden maitotölkin vaikutus?
Lapsikin tietää, että muovin poistuminen luonnosta ei ole mahdollista. Meret on täynnä muovia joihin eläimet kuolee. Ja silti lisää muovisia tuotteita tuodaan markkinoille jatkuvasti.

5. Jos joku olisi sanonut 40 vuotta sitten minulle, että otappa kauramaitoa kahviisi, olisi naurattanut koko ajatus. Nyt kaurajuomaa menee meillä kahviin ja pidetään selkeästi huolta punaisen lihan syönnistä sekä valitaan tietoisesti kasvisruokaa viikoittin.
Ihmisen ruuan tuottaminen kuluttaa luonnon voimavaroja paljon. Kasvihuoneilmiö ilmeisesti lehmien syytä? Kaura, soija, tofu. Siinä ne uudet tuotteet syötäväksi, jotta ilmasto ei kärsisi.

6. Nälänhätä on maailman suuria ongelmia. Ja ongelmaa yritetään auttaa useilla eri tavoilla, useita järjestöitä painii tämän ongelman kanssa. Kerätään rahaa, ruokatarvikkeita ja autetaan paikanpäällä apua tarvitsevia. Silti mikään ei tunnu auttavan tai lopettavan nälänhätää. Miksei? Joka päivä syntyy uusia nälkäisiä, joilla ei ole varaa ruokaan. 
Nälänhätä on ollut maailmassa jo ennen minua ja se jää minun jälkeenkin. Mikä olisi keino saada ihmisille vatsat täyteen ruokaa, mikään nykyisistä keinoista ei tunnu olevan riittävä.

7. Edelliseen viitaten ruokaa samanlailla tärkeänä on puhdas vesi. Maapallo on 71 % veden peitossa, vettä arvioidaan maapallolla olevan 1,4 biljoonaa litraa = 1,4 miljardia kuutiometriä. 
Erikoista on se, että silti puhdasta juomavettä tästä kaikesta on niin vähän, että ihmisillä on jano.  Totta tietysti, että maapallon kaikesta vedestä on suolaista vettä 98 %, joka osaltaan selittää veden puutetta köyhissä maissa. Saataisiinko joka paikkaan laitteet, millä suolaista vettä saa muutettua juomakelpoiseksi?
Käsikädessä puhtaan veden puuttumisen kanssa kulkee ihmisten hygienia ja vessojen puuttuminen. Jokainen käsittää mikä ongelma syntyy ,mikäli ei ole puhdasta vettä eikä ulosteita järjestetä pois saastuttamasta ja levittämästä tauteja.

8. Oppivelvollisuus rassaa meistä täällä suomessa syntyneitä jokaista jossain vaiheessa elämää. Nuorella iällä ei meinaa ymmärtää, miksi opiskelu on niin tärkeää. Ja sitten on lapsia joilla on suurena haaveena päästä kouluun. 
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 oli joka viides maailman yli 14-vuotiaista lukutaidoton. Kannattaa opiskella, kun siihen mahdollisuus annetaan!

9. Merien suojelusta ei koskaan voi pitää liian suurta ääntä. Maailman merien tilanne on todella huono, maailma merissä on muoviroskaa 150 miljoonaa tonnia! Miksi?
Maailmalla löytyy rantoja mitkä ovat täynnä muovia ja muuta roskaa. Ihmiset järjestävät siivoustalkoita rannoilla ja päivän parin kuluttua tilanne on taas sama.
Meressä lojuva muovi saattaa matkustaa pitkiäkin matkoja, vahingoittaa mereneläimiä ja hilseilee mikromuovia.
WWF:n mukaan merissä olevan muoviroskan määrä saattaa tuplaantua vuoteen 2030 mikäli nykyistä kehitystä ei saada pystäytettyä. Käsittämätöntä!

10. Mitään maapallon pelastamiselle ei kukaan yksittäinen henkilö tai maa pysty yksin.  Mikäli maapallon kaikki ihmiset ajattelisivat samoin, toimisivat samojen periaatteiden mukaisesti, saavutettaisiin paras lopputulos. Näin ei kuitenkaan ole. Kehitysmaat eivät pysty noudattamaan samoja uusiutuvan energian oppeja, kierrättäminen on heppoista ja puhumattakaan lihan syönnistä tai polttomoottoriautoista. 
Joskus nuorena ensimmäisiä ilmastotekoja jotka muistan, oli hiuslakka pullojen otsoonikerrosta tuhoavat asiat. Ponnekaasu oli vaarallista, mutta nykyään on hiuslakkapulloissa merkintä vaarattomasta ponnekaasusta. Hieno uudistus.


Elinkaariajattelun perusperiaatteena on, että tuotteen aiheuttamat ympäristövaikutukset tulee sisältää valmistusprosessin (suorat vaikutukset) lisäksi kaikki ne ympäristövaikutukset, jotka aiheutuvat tuotteen elinkaaren eri vaiheissa ennen ja jälkeen sen valmistuksen (epäsuorat vaikutukset). Tavoitteena on selvittää tuotteen valmistuksen ja käytön kokonaisvaikutukset eli vaikutukset ”kehdosta hautaan”. 

Elinkaariajattelu on muuttanut ymmärrystä ympäristövaikutuksista ja niiden tutkimustapaa. Se on myös monen kansallisten kuin kansainväkistenkin kestävän kehityksen ja ympäristöpolitiikkalinjausten perusta ja yleistynyt tavaksi käsitellä ympäristöasioita.

Nykyään on olemassa standardoidun elinkaariarvioinnin (ISO 14040-sarja) lisäksi monia muitakin menetelmiä tuotteiden ympäristövaikutusten arviointiin, jotka perustuvat elinkaariajatteluun. Viime vuosina on otettu käyttöön myös yksinkertaistettuja jalanjälkilaskelmia, joissa keskitytään yksittäisiin ympäristövaikutuksiin tai päästöluokkiin, kuten esimerkiksi vesi-, hiili- tai fostorijalanjäljet.


Kiertotalous on 

  

Keskeiset periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertotalous voidaan ymmärtää R-strategioiden kautta:

0.    Refuse eli kieltäydy. Ajattele tuotteen tarpeellisuutta, luovu tuotteen tarpeesta tai toteuta tuotteen käyttötarkoitus täysin erilaisella tuotteella. 

1.    Rethink eli uudelleenajattele. Käytä tuotetta tehokkaammin, esimerkiksi jakamalla se muiden kanssa.

2.    Reduce eli vähennä. Tehosta tuotteiden valmistusta ja käyttöä kuluttamalla vähemmän luonnonvaroja ja materiaaleja.

3.    Reuse eli uudelleenkäytä toisten hylkäämä hyväkuntoinen tuote.

4.    Repair eli korjaa viallinen tuote, jotta sitä voidaan käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa.

5.    Refurbish eli kunnosta vanha tuote nykypäivän tarpeisiin.

6.    Remanufacture eli uudelleenvalmista hylätyn tuotteen osista samaan tarkoitukseen sopiva uusi tuote.

7.    Repurpose eli käytä hylättyä tuotetta tai sen osia uuteen tarkoitukseen. 

8.    Recycle eli kierrätä hylätty tuote tai sen osat uuteen tuotteeseen, jolla on alkuperäisestä poikkeava käyttötarkoitus.

9.    Recover eli palauta materiaalit energiahyödynnykseen.

10.  Regenerate eli luo uudelleen luonnon järjestelmät siten, että mukaudutaan ekosysteemien luonnollisiin kiertoihin ja hyödynnetään näitä kiertoja taloudellisissa kierroissa ottamalla huomioon luonnolliset uudistumisnopeudet.

11.  Remove eli poista esimerkiksi hiilidioksidia ilmasta hiilidioksidin talteenottoteknologialla ja hyödynnä hiilidioksidi edelleen.

Kiertotaloudella tavoitellaan taloudellisia ja ympäristön kannalta positiivisia hyötyjä.

Kiertotalous ymmärretään yleisesti lineaarisen talousmallin vaihtoehdoksi. Kiertotalouden tavoitteena on, että talous toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa. Tämä tapahtuu pitämällä materiaalit ja tuotteet mahdollisimman pitkään kierrossa niin, että niiden arvo samalla säilyy. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutussynnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettäEllen MacArthur Foundationin lanseeraama kiertotalouden viitekehys jakautuu sekä biologisiin että teknisiin kiertoihin.




Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy[1]. Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin[2].

Hiilijalanjäljen ja ilmastokuorman käsitteet on kehitetty mittariksi, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjälki mittaa, paljonko kasvihuonekaasuja esimerkiksi autollaajaminen tai juuston syöminen aiheuttaa. Tilannetta, jossa nettohiilijalanjälki on nolla, kutsutaan hiilineutraaliksi: toiminta ei vaikuta ilmaston lämpenemiseen lainkaan.

         

Agenda 2030 minulle tärkeät kohdat:

1. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.

Olen kohta 50 vuotias nainen ja kokenut elämäni aikana syrjintää sukupuoleni vuoksi. Maailma on kova paikka, varsinkin, kun minun vanhempani ovat aina antaneet kannustusta olla juuri sellainen, kun on. Meillä ei kotona ollut sukupuoleen liimattuja rooleja, sain tehdä kaikenlaisia asioita. Työelämässä pää kolisi aika usein lasikattoon, miesten saamat palkat samasta työstä oli parempia, kuin itsellä. 

Tasa arvo on todella tärkeä asia ja toivon seuraavien sukupolvien ajavan asiaa eteenpäin. Itse aion kohdella sukupuolia tasa- arvoisesti ja kannustaen.


2. Rakentaa kestävää infrakstuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.

Maailma on jo aikaa sitten herännyt toimimaan ajatellen seuraamuksia.  Rakentaminen ja liikkuminen on tehty jo nyt tukemaan kestäviä arvoja. Teollisuuden päästöistä on puhuttu paljon ja niitä ajetaan pienemmiksi. Tosiasiassa on myös ainakin suomessa teollisuus vähentynyt paljon. 

Itse teen arjessa näitä arvoja tukevia asioita.

3. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.

Merien suojelusta ei varmasti voida jankuttaa tarpeeksi. Meret on pilattu roskilla ja saasteilla, joita vielä tänäkin päivänä siivotaan pois ja toisella rannalla kaadetaan takaisin. 

Olen aina kulkenut luonnossa paljon ja yhtäkään roskaa ei jälkeeni sinne jää, ei mereen eikä metsään.

4. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.

Olen aina pitänyt vaatteista, todella paljon. Nykyisin ostamistani keskittää pitkälle hinnan sijasta materiaalit, joita vaatteessa on käytetty. Toisena vahvana ajurina toimii vaatteen alkuperä, missä se on tehty, mistä materiaali on tuotettu. 

Suosin vahvasti kotimaisuutta, mikäli se on mahdollista. Lisäksi eettisyysarvot on hyvä olla kohdallaan, sekä kertakäyttöisyys on listaltani pois.

Vaatteet on vain yksi esimerkki, ostetaan viisaasti, kierrätetään ja käytetään hankittu asia ihan sinne loppuun saakka, ennen pois heittoa. Ja silloinkin, voisiko se toimia vielä jollain toisella "uutena " tavarana?

5. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.

6. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.

7. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.

Koulutus on ensiarvoisen tärkeää, jokaiselle pitää antaa mahdollisuus opiskella mitä haluaa, tulla miksi haluaa. Suomessa on ilmainen oppivelvollisuus, jopa ruokailuja myöden, aivan mahtava tilaisuus tulla siksi mitä haluaa. 

Opiskelu on ihan viisasta vielä pitkin aikuisuutta, uusissa asioissa on niin paljon hyvää. Oppiminen kannattaa aina.





Olen Vihreä herkuttelija!

 Hiilijalan jälkeni on keskiarvoista hieman suurempi. 
Arvoa nostaa autoilu. Kuljen töissä polttomoottorisella autolla, joka nostaa arvoja paljon. 
Seuraava autoni onkin ihan varmasti hybridi, pelkkä sähköauto ei kilometri säteensä puitteissa riitä palvelemaan matkojani, joten apuna on pakko olla polttomoottori.

Yritän parantaa kulutustottumuksiani, tehdä arjessa parempia valintoja, jotta en kuormittaisi ympäristöäni. 

Pyrin myös keskittämään ruokailujani enemmän kasvisruokaan, tehdä vielä entistä enemmän ruokaa suurempia määriä, pakastamaan ja kesällä tuottamaan itse omaa ruokaa vielä enemmän.

Kompostointi olisi kiinnostavaa, ensi kesälle on suunnitelmissa hankkia oma lämmittävä kompostori, jotta saadaan kaikki maatuva jäte pois sekajätteestä.

Ostamisen kulttuurin parantaminen on vielä työnalla, miksi ihminen saa hyvää fiilistä uudesta tavararasta tai tuotteesta, miksi ruokakaupassa käynnistä synny samanlaista hyvänolon tunnetta? 

Ystävänä on ammattijärjestäjä ja hänen kanssa olen keskustellut palon tavaran tuomasta hyvästä olosta. Toisille sen tunteen kesto on lyhytaikainen, toisille ostamisesta tulee morkkis kotiin tultaessa, osalla fiilis uudesta puserosta kestää pitkään. Onko liian helppo saada uusi vaate, entä jos pitäisi säästää saadakseen uuden puseron? Olisiko tunne parempi?

Ympäristömerkkejä:

Joutsenmerkki on pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki. Merkin käyttölupa on voimassa 3-5 vuotta ja suomessa on tällä hetkellä voimassa noin 400 lupaa, lupia löytyy useista arjen tuotteista, kynttilöistä, vessapaperista ja pesuaineista. Meillä on joutsenmerkkiä vessapaperissa, ainakin.

Fairtrade Reilu kauppa kauppa on järjestö, joka tarjoaa yksinkertaisen tavan vähentää globaalia köyhyyttä. Tuotteista maksetaan reilunkaupan lisä, joka käytetään kehittämään paikallisia yhteisöjä. 

Avainlippu- sertifikaatti auttaa asiakasta valitsemaan suomalaisen tuotteen. Avainlippu-merkki on ollut olemassa jo yli 50 vuotta. Avainlippu tuotteiden kotimaisuusaste on keskimäärin yli 80 %.

Desing fron Finland merkki kertoo, että tuotten, tuoteryhmän tai palvelun luomisessa muotoilu on ollut tärkeässä roolissa. Tätä käytetään monissa kotimaisissa vaatteissa ja tekstiileissä. Hyvinä esimerkkeinä Nanso, Finlaysson, Anno ja vaatteistaan tuttu cut & pret.

Aurinkomerkki kertoo tuotteen olevan luonnonmukaisesti tuotettu ja suomalaisten viranomaisten valvoma. 
Aurinkomerkin tuote voi saada mikäli raaka-aineista vähintään 95% on valvotuilta luomutiloilta.
Merkki on tuottajille maksullinen, mutta merkin valvonta ei erikseen maksa tuottajalle.

Sirkkalehtimerkki on alkuperä ja laatumerkki suomalaisille vihanneksille, hedelmille, kukille ja taimitarhatuotteille. 
Merkki takaa 100% kotimaisuuden ja sen myöntää Kotimaiset kasvikset ry.

Kukkamerkki, Euroopan ympäristömerkki

Euroopan yhteinen merkki, joka on periaatteltaan hyvin samanlainen, kuin Joutsenmerkki.
Merkin saa hakemuksella tuotteet, jotka  täyttävät merkin ympäristöä koskevat vaatimukset tuotteen koko elinkaaren ajan.

Leppäkerttumerkki on luomuliiton myöntämä Suomessa tuotetulle tuotteelle annettu merkki.
Merkin kriteereissä vaaditaan enemmän eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin huomioimista, kuin EU:n luomusäännöksissä.

KRAV on ruotsalainen luomumerkki. Merkin saamisen kriteerit ovat yhtenäiset EU:n luomusäännösten kanssa.
Lisäksi kriteereissä on pakkotyövoiman hyväksikäytön kielto ja työntekijöiden järjestäytymisvapaus.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Grafinen työ Space Up Oy:lle

  Graafinen näyttö 17.12.2012 Tein graafisen näytössä omalle yritykselleni SpaceUp:lle kolme erilaista työtä. Yritykseni tarvitsee uuden "heippa" lapun, jonka voin jättää stailauksen jälkeen kohteeseen, jossa ei ole  ollut omistajia kuvauksen aikana paikalla. Tämä työ on painettu ja tilataan painotalosta. Toisena työnä on Instagram mainos, jossa  kerrotaan kevyestä kodin sisustussuunnittelu palvelusta. Kolmantena tein asiakkaalle jätettävän tulostettavan ohjeen kodin järjestämisestä kuvausta varten. Kaikki työt ovat samalla fontilla ja samaa eucalyptyksen oksaa käytetään jokaisessa.  Tutkin monenlaisia vastaavia töitä kilpailijoitteni sivuilta, aikaisemmin minulla on ollut Vistaprintissä tekemäni heippa lappu käytössä, se vaatii nyt jo hieman uudistusta ja painos on jo jaettu kohta kokonaan. Fonttina käytin monen kokeilun jälkeen Andgale monoa, kirjaisin tyyppi miellyttää silmää, on helppo lukea ja selkeä. Värinä päädyin mustaan, en pitänyt värillisestä tekstistä lainkaan. Us
 Asiakas hankinta graafisen alan näyttö Taustaa Yhteistyökumppanini Eventheaven on pyytänyt minua tekemään joulusomistuksia ostoskeskuksiin ensi jouluna. Hannan tiimi järjestää ostoskeskuksissa joulun aikaan erilaisia tapahtumia ja myös niiden vuoksi tarvitaan erilaisia somisteita. Hanna Jankkari Eventhevenilta lähestyi minua tällä visualistin työtä olevalla asialla jo vuosi sitten ja tälle joululle olemme yhteistyössä tekemässä joulusta kauniinpaa. Joulusomistusten lisäksi työn alla on Joulutapahtuman somistaminen, Eventheaven tekee joulupukin saapumisen ostoskeskuksiin tänä vuonna uudella tavalla, vaikka lapset eivät pääsekkään joulupukin syliin istumaan, pääsevät silti antamaan joululahjatoiveensa ja terveiset pukille. Ilman joulupukkia ostosten lomassa nähtynä, ei joulua ehkä tulekkaan. Jouluisten somistamisien lisäksi meillä on ensi kesälle yhteinen projekti jo olemassa.  Hollantilainen 100 hlön seurue bändinsä kanssa saapuu suomeen viettämään beach partyja ja he ovat tilanneet mi

Typografia

 " Oppiminen on hitaanpaa, kuin nopeampaa " Typografia Siirry navigaatioon Siirry hakuun Varhainen esimerkki typografisesta suunnittelusta. Sivu Francesco Colonnan  Hypnerotomachia Poliphilista , jonka painoi Aldus Manutius Venetsiassa vuonna 1499. Typografia  ( kreik.  τύπος ’muoto’ + γραφή ’kirjoitus’) [1]  on tekstin ja  kirjainten  asettelua, jonka tarkoituksena on helpottaa  viestin  perillemenoa antamalla tekstille oikeanlainen visuaalinen muoto. [2]  Typografian  tekijää  sanotaan  typografiksi  ja erityisesti kirjainten suunnitteluun erikoistunutta sanotaan  kirjainsuunnittelijaksi . Typografiaan kuuluu muun muassa  kirjasintyypin  valinnat, kirjainkoko, tekstin  väri , rivin pituus ja tasaus, riviväli,  orpo- ja leskirivit , sanavälit, merkkivälit, palstavälit, sisennykset, otsikointityyli,  anfangit  ja tekstin korostukset. Myös typografisen merkistön käyttö (kuten oikeanlaisten numerojen ja murtolukujen,  ligatuurien , lainausmerkkien tai viivojen valitseminen) kuu